Tässä ois kai paikka kertoo kuka mitä häh ja ihan karskisti myös kehuu itteensä. Oon yks universumin siisteimmistä tyypeistä, niinku tän blogin ensimmäisessä postauksessa mainitsin. Olen Laura 24-vuotias nainen, kotoisin Lappeenrannan läheltä Savitaipaleelta ja Tällä hetkellä asun Espanjassa kissan ja venezuelalaisen poikaystävän Sergion kanssa. Ammatiltani olen ravintolakokki. Arki on yhtä ihana ku kaikkialla muuallaki. Samaa shittii, erilainen paketti.
Eka postaus, blogin tarkoitus
Tällä hetkellä eli 2.10 2019 Mä oon vapaaehtosesti työtön ja mietin mitä hitto täs elämällää tekis. Tää aika on mulle itelleni, keskityn itseeni, mietin mitä MINÄ haluan ja teen niitä juttuja joista nautin, eli sisältöä Youtubeen, kirjotan tätä blogia ja treenaan crossfitissä 5 kertaa viikossa.
Somea oon "harrastanu" about vuodesta 2012 kun loin mun youtube kanavan ja kirjottelin blogeja, jotka oli harrastuksena aika vaihtelevasti kiinnostava asia. :D
Somea oon "harrastanu" about vuodesta 2012 kun loin mun youtube kanavan ja kirjottelin blogeja, jotka oli harrastuksena aika vaihtelevasti kiinnostava asia. :D
Olen... ikuinen haaveilija ja pohdiskelen asioita paljon. Mua kiinnostaa ihmismieli, kulttuurit ja miks me ollaan just niitä tyyppejä keitä ollaan? Itseni luokittelen sosiaaliseksi introveritksi. Hallitsen sosiaaliset taidot hyvin, oon hyvä tyyppi ja otan muut huomioon, puhun paljon ja höpötän välillä liikaakin. Mut väsyn ihmispaljouteen, en viihdy kauaa juhlissa tai välttämättä edes mene niihin mielelläni. Voin viettää aikaa päiväkausia yksin uppoutuneenna omiin juttuihin, nautin hiljaisuudesta ja että saan keskittyä asioihin ilman ärsykkeitä. Nautin luonnosta, kukista, kasveista, omasta pihasta ja kauniista maisemista. Pitkät pohdiskelevat keskustelut ja tilannekomiikka.
Haluaisin... Matkustella ja käydä kaikkialla missä en oo vielä käyny. Nyt eniten kiinnostaa Väli- ja Etelä-Amerikka. Keski eurooppa ois tässä "lähellä" mut joutuu karsimaan vähä matkustelua jos on vapaaehtoisesti työtön.. Onneks viihdyn myös kotona. Ehkä joskus mä myös opiskelen jotain mielenkiintosta alaa. En tiedä vielä mitä.
En ymmärrä... Itsekeskeisiä, ikäviä ihmisiä jotka tekee itsestään parempia lyttäämällä muita. En voi sietää empatiakyvytöntä vuorovaikutusta tai että oletetaan jonkun (esim minun) ymärtävän jotain ilman että asioista sanotaan suoraan. Ihmisiä jotka syyttää omista valinnoista ja virheistä muita. Koska vaikka yhteiskunta tai koska sinä ja se ja tämä ja tuo. Ota vastuu omista teoistas. Anna itelles ja muille anteeks. Tääl on tilaa meille kaikille. Ja muistetaan sekin että me eletään täällä kaikkien muiden kanssa, muista katsoa välillä peiliinki. Niin mäkin teen. Yritän ainakin. Muut ihmiset pitää ottaa huomioon ja omilla teoilla ja sanoilla on kuitenki aina vaikutus muihin ihmisiin.
Sinulle joka luet tätä blogia... Toivon että sulle jää hyvä mieli. Toivottavasti jokin inspiroi. Mun tarkotus ei oo olla mikään esimerkki, en oo minkään alan asiantuntija. Ei mikään itseapuopas. Oon ajatellut tehä elämässäni just sitä mitä haluan, tee sinäkin. Matka on se juttu, ei se päämäärä, mikä elämässä oletettavasti on hauta. Tai uurna, tai pahimmassa tapauksessa joku katuoja tai sitte tuntematon sijainti. En aijo miettiä sitten kun, vaan nyt. Jokanen virhe ja onnistuminen johtaa aina johonki, sekä hyvään että pahaan mut se on elämää ja jos elämä ei olis ylä- ja alamäkeä ni se ei ois mitään. Kukaan ei oo oikee henkilö tuomitsemaan tai kertomaan kuka sä olet, tai mitä sä saat tehdä tai yrittää. Sä et oo muita ihmisiä huonompi. Ollaan kaikki eri kokemusten summia, meijän ja muiden ihmisten ajatukset on persoonan ja kokemusten värittämää tulkintaa. Nää asiat ku muistas ja hei, se vielä, kun kaatuu ja kaikki menee pieleen ja hävettää oikein kunnolla ni about 90% tilanteen kamaluudesta on vaan sun pään sisänen kokemus. 10% siitä itä muut ajattelee, unohtuu muiden päästä about saman tien. Nouse rohkeesti ylös ja jatka eteenpäin. Ollaa just niitä keitä ollaan, eikä hävetä turhaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti